Miltei 70 prosenttia suomalaisista syö arkisin lounaan kotona tai ottaa mukaansa lounaseväät. Ravintolalounaiden ostamista on vähentänyt hintojen nousu. 

Suomalaisista 27 prosenttia on vähentänyt lounasruokailua ravintolassa tai lounaan noutamista ravintolasta viimeisen vuoden aikana. Selvästi suurimmalla osalla, kolmella neljäsosalla Atrian lounastutkimuksen vastaajista, syy on lounaan hintojen nousu. Harvemmalla syynä on työ- tai opiskelutilanteen muuttuminen, kyllästyminen lounasravintoloiden tarjontaan, ruokavaliomuutokset ja se, ettei lounasravintoloita ole yhtä hyvin saatavilla kuin aiemmin. 

Atrian tutkimuspäällikkö Jukka Saarenpään mukaan kuluttajien taloustilanne ei näytä ihan heti kohenevan: 

– Talousfiilis säilyy huonona vielä jonkin aikaa, vaikkei enää mennäkään huonompaan suuntaan. Täytyy muistaa, että reaaliansiot ovat nyt noin kymmenen vuoden takaisella tasolla. 

Etätöitä tehdään nyt selvästi enemmän kuin ennen koronapandemian alkua. 

"Luultavasti työpaikkalounas ei tule koskaan olemaan liiketoimintana yhtä suurta kuin ennen koronaa."

– Eri lähteiden mukaan työpaikoilla vietetään nyt noin 15 prosenttia vähemmän päiviä kuin ennen koronaa. Luultavasti työpaikkalounas ei tule koskaan olemaan liiketoimintana yhtä suurta kuin ennen koronaa. 

Vain pieni osa suomalaisista on lounasta tarjoavien ravintoloiden asiakkaita: 68 prosenttia lounastaa arkisin kotona tai ottaa eväät mukaan ja 13 prosenttia syö ravintolassa tai noutaa lounaan ravintolasta. Noin viidennes vaihtelee arkisin kotilounaan ja eväiden sekä ravintolalounaan välillä. 

Henkilöstöravintolat suosituimpia 

Henkilöstöravintoloita ravintoloiden lounasasiakkaista suosii reilu kolmannes, opiskelijaravintoloita joka kymmenes ja reilu puolet muita lounasravintoloita. 

Naiset syövät kotona tai eväitä selvästi miehiä useammin.

Naiset syövät kotona tai eväitä selvästi miehiä useammin. Vaihtelevasti käyttäytyvien osuudet eivät eroa sukupuolten välillä. 

Saarenpää ei näistä tuloksista hämmästy. Hän arvelee naisten haluavan yleensä syödä kevyemmin, kun miehet taas haluavat lounaalta täyttävyyttä. Näin ollen ravintolalounaan hinta-hyötysuhde jää naisille heikommaksi kuin miehille.  

Nuoremmat syövät vanhempia useammin lounaalla ravintolaruokaa sukupuolesta riippumatta. Eteläisessä Suomessa ravintolalounas on suositumpi vaihtoehto kuin muualla: Pääkaupunkiseudulla ravintolassa lounastaa kaksi kymmenestä, muualla Suomessa yksi kymmenestä. Vaihtelevasti käyttäytyvien osuudet eivät eroa. 

Miehet ja nuoret käyttävät ravintoloita tiheimmin 

Tavallisinta on syödä ravintolaruokaa lounaalla 1–4 päivänä viikossa. Miehet syövät ravintolassa tai noutavat lounaan kotiin useampana päivänä viikossa kuin naiset, ja nuoret useammin kuin vanhemmat. Maantieteellisiä eroja ei juuri ole. 

Henkilöstö- ja opiskelijaravintoloita suosivat käyttävät ravintoloita viikon aikana useammin kuin muita lounasravintoloita suosivat. Yli 65-vuotiaat taas suosivat muita kuin henkilöstö- tai opiskelijaravintoloita selvästi nuorempia enemmän. 

Noin 45 prosenttia ehtii syödä viikon aikana kerran tai useammin henkilöstöravintoloissa, samoin lounasravintoloissa. Henkilöstöravintoloissa syödään tiheimmin. 

Buffetpöydästä syö aina tai lähes aina melkein 60 prosenttia, tilattavan annoksen vain 5 prosenttia. 17 prosenttia ei syö tilattavaa annosta koskaan. 

Atrian lounastutkimus on valtakunnallinen kyselytutkimus, jossa selvitetään kuluttajien lounaskäyttäytymistä ravintoloihin, henkilöstöravintoloihin ja opiskelijaravintoloihin liittyen. Atrian Taloustutkimuksella teettämään kyselytutkimukseen vastasi toukokuussa 2024 yli 600 kuluttajaa, jotka syövät lounaan ravintolassa tai noutavat sieltä lounaan vähintään kerran kahdessa viikossa. Lisäksi selvitettiin väestöosuudet ravintolassa lounaan syövistä tai ravintolasta lounaan hakevista, kotona tai eväitä syövistä sekä niistä, jotka tekevät näitä vaihdellen. 

Teksti: Hanna Pehkonen 

Lue myös lounasravintolan hävikin vähentämisestä ja siitä, millä perusteella ruokailija valitsee lounasravintolan.